maanantai 20. toukokuuta 2013

Ampujanlasit - ei vain näön vuoksi

Ampujanlasit - ei vain näön vuoksi

inShare  
Käytänkö ampuessani tavallisia laseja vai tarvitseeko minun hankkia erilliset ampujanlasit? Tähän kysymykseen yritän löytää vastauksen seuraavassa artikkelissa.

Kivääriampujakivääriampuja ampujanlasit kivääriammunta

Kivääriampujan pitää usein valita, mille etäisyydelle hän haluaa nähdä tarkasti; takatähtäin, etujyvä vai taulu? Jokaisella on toki oma mieltymyksensä, mutta pääsääntöisesti kivääriampuja haluaa nähdä etujyvän tarkasti. Normaalit kaukolasit toimivat ainoastaan nuorilla (alle 40 v.) ampujilla. Muut joutuvat hankkimaan itselleen erilliset ampujanlasit, joiden polttoväli mitoitetaan etujyvän kohdalle. Lisäksi vahvuuden mitoituksessa pitää ottaa huomioon silmien väsyminen pidempiä sarjoja laukaistaessa. Kivääriampujan linssi on useinmiten pieni kooltaan (23-25 mm)

Pistooliampuja

pistooliampuja ampujanlasit pistooliammuntaPistooliampujalla pätevät pitkälti samat säännöt kuin kivääriampujillakin, mutta varsinkin yhdellä kädellä ampujilla erillisten ampujanlasien säätömahdollisuudet korostuvat. Normaalien silmälasien läpi katsottaessa kuva jäisi viistosta katselukulmasta johtuen niin epäteräväksi, että tasoitusta tulisi annettua kilpailijoille hieman liikaa. Pistooliampujat suosivat suurempia linssienhalkaisijoita (esim. 42 mm)

Haulikkoampuja

Haulikkoampuja haulikkoammunta ampujanlasitVaistolajeissa korostuu tarkka kaukonäkö sekä laaja näkökenttä. Ruutilajina tulee myös ottaa silmien suojaaminen huomioon. Tällöin tulevat kyseeseen suurikokoiset ja kaarevat aurinkolasikehykset, joissa on paljon linssiä, varsinkin ylöspäin ja laadukas linssioptiikka. Useimmat haulikkoampujat arvostavat myös kontrastia parantavaa ja suojaavaa linssin väriä. Suosituimmat värit ovatkin keltainen, oranssi, punainen ja ruskea. Kannattaa itse kokeilla, mikä väri sinulle sopii parhaiten. Jos kaverin silmät tykkäävät punaisesta, voi oma valintasi olla kuitenkin oranssi. Se mikä tuntuu hyvältä, on paras valinta sinulle.

Iirishimmentimen käyttö

Aukon pienentäminen parantaa syväterävyyttä. Se onkin joissain tapauksissa viisas valinta. Oma lähtökohtani on kuitenkin, että linssin (tai linssien) vahvuus pitää ensin olla kohdallaan ja jos vielä sen jälkeenkin tarvitset lisää syväterävyyttä, ota iirishimmennin käyttöön. Silmien optinen laatu on eri ihmisillä erilainen ja joissain tapauksissa on eduksi, että koko pupilli ei osallistu näkemiseen vaan ainoastaan sen keskikohta.

Lasi- vai muovilinssi?

Normaaleissa silmälaseissa muovilinssit ovat saaneet vahvan jalansijan, eikä syyttä. Ovathan ne kevyitä, iskunkestäviä ja esteettisiä. Lisäksi muovilinssien optinen laatu ja pinnoitteiden laatu ovat kehittyneet huikeasti viime vuosina. Lisäksi niitä voi värjätä lähes minkä värisiksi tahansa. Kivääri- ja pistooliampujille suosittelen kuitenkin kirkkaiden, heijastamattomien lasilinssien käyttöä. Ne ovat optiselta laadultaan ylivoimaisia ja ne säilyttävät kirkkautensa vielä vuosien käytön jälkeenkin. Lisäksi lasilinssien heijastuksenpoistopinnat sietävät hyvin naarmuuntumista ja lämpöä. Erillisissä ampujanlasikehyksissä käytettävät linssit ovat kooltaan niin pieniä, ettei lasilinssien painokaan ole ongelma. Ainoastaan teräviä kolahduksia kannattaa välttää, sillä lasi on kuitenkin lasia.

Kirkkaat vai värilliset linssit?

Pistooli- ja kivääriampujille suosittelen yleensä kirkkaiden lasilinssien käyttöä ja tarvittaessa laadukkaan, värillisen etulasin käyttöä. Näitä etulaseja saa suoraan ampujanlasikehysvalmistajilta, esim. Championilta ja niitä saa eri väreissä, joita voi vaihtaa valaistuksen mukaan.

Yhteenveto

Lähes jokaiselle ampujalle erilliset ampujanlasit ovat parempi vaihtoehto kuin tavallisilla silmälaseilla ampuminen. Mikäli harrastuksesi on edennyt jo hieman pidemmälle, etkä halua antaa liikaa etumatkaa kilpailijoille, testaa kuinka paljon paremmin pystyt ampumaan pelkästään kunnon laseilla.

Esa Puhakka, Optica Sello
johtava optikko, Augenoptikermeister, Dipl. Augenoptiker
Oppini olen hakenut Sveitsissä työskennellessäni ja syventänyt sitä Suomessa

Karsastus ja hajataitteisuus

Karsastus ja hajataitteisuus


Karsastus on eri asia kuin hajataitteisuus. Nämä termit menevät helposti sekaisin. Karsastus on silmien asentovirhe, hajataitteisuus taasen optinen virhe. Yritän hieman yksinkertaistaen selvittää näiden kahden käsitteen eron.

KarsastusIlmeinen karsastus

Kummassakin silmässä on kuusi lihasta, joiden tehtävänä on sekä huolehtia silmien kääntymisestä että pitää silmät suorassa lepotilassa. Mikäli jokin näistä lihaksista kiristää liikaa tai liian vähän, vaarana on, etteivät silmät käänny luonnollisesti eri suuntiin tai että silmät eivät lepotilassa osoita suoraan eteenpäin. Karsastusta voi siis olla vaakasuunnassa (sisäänpäin tai ulospäin), pystysuunnassa (ylös tai alas) tai näiden yhdistelmänä. Karsastuksen määrä voi myös olla erilainen eri katselusuunnissa ja katseluetäisyyksillä.

Ilmeinen karsastus

Tämä on helppo tunnistaa, sillä ilmeisen karsastuksen näkevät kaikki muutkin. Aikuisiällä ilmeisen karsastuksen korjaaminen ei palauta enää silmien yhteisnäköä takaisin, mutta auttaa toki sosiaalisesti. Ihminen, jonka silmät eivät osoita samaan suuntaan, saa helposti epäuskottavan leiman.

Piilokarsastus

Piilokarsastus on ilmeistä karsastusta huomattavasti yleisempää. Tämä muoto tulee esiin vain tietyissä tilanteissa, useinmiten väsyneenä tai tiettyjen nautintoaineiden vaikutuksen alaisena. Piilokarsastusta on usein vaikea tunnistaa, oireet ovat epämääräisiä. Silmien väsymistä, rivien hyppimistä, päänsärkyä otsan ja silmien alueella, haluttomuutta lukea tai tehdä päätetyötä pidempää aikaa, joskus jopa kaksoiskuvien näkemistä. Piilokarsastus voi myös olla täysin oireetonta vuosikaudet ja alkaa vaivaamaan vasta keski-iän kynnyksellä, koska silmien kääntäjälihakset menettävät voimaansa, kuten muutkin lihakset.

Silmien mukautuminen (akkommodaatio) ja karsastus

Silmillä on kyky mukautua eri etäisyyksille (akkommodoitua). Ilman tätä ominaisuutta näkisimme vain yhdelle etäisyydelle kerrallaan terävästi. Tämä ominaisuus vähenee iän myötä. Aina, kun mukautamme silmiämme, ne myös kääntyvät sisäänpäin (konvergoivat). Tämä voi joko lisätä (sisäänpäin karsastus) tai vähentää (ulospäin karsastus) karsastusta.

Silmälasivoimakkuudet ja karsastus

Silmälaseilla voidaan parhaassa tapauksessa korjata karsastusta ja pahimmassa tapauksessa Prisman vaikutus valonkulkuunjopa lisätä sitä. Ihannetapauksessa lasivoimakkuus ja/tai laseihin laitettava prismakorjaus auttavat korjaamaan karsastuksen ja lasien käyttäjä pääsee vaivoistaan. Pahimmassa tapauksessa lasikorjaus saa oireettoman karsastuksen oireelliseksi. Tästä hyvänä esimerkkinä on likinäköinen lasinkäyttäjä, joka karsastaa lievästi ulospäin. Kun häneltä vähennetään voimakkuutta iän myötä ja jätetään karsastus korjaamatta, piilevä karsastus saattaa alkaa vaivaamaan. Hän käyttää mahdollisesti jo moniteholaseja ja karsastuksen seurauksena hän katsoo toisella silmällä väärästä kohtaa linssiä läpi ja näkee sillä silmällä epäterävästi tai joutuu katsomaan ohi normaalista paikasta nähdäkseen sillä silmällä kunnolla.

Piilinssit ja karsastus

Piilolinssit toimivat eri tavalla karsastuksessa kuin silmälasit. Koska piilolinssit eivät suurenna (plus-linssit) tai pienennä (miinus-linssit) kuvaa kuten silmälasit tekevät, silmälihakset ovat eri tavalla tasapainossa kuin silmälaseja käytettäessä. Piilolinsseihin ei myöskään ole mahdollista laittaa prismakorjausta kuten silmälaseihin. Yksinkertaisin ratkaisu lieneekin testata piilolinssejä ja tehdä sen jälkeen omat johtopäätökset niiden toimivuudesta.

Hajataitteisuus

Hajataitteisuus topografiaTämän kohdalla monet puhuvat vain taitosta tai taittovirheestä. Taittovirhettä on kaikki virhe, joka poikkeaa nollasta, myös korjauksella -1,00 dpt korjataan taittovirhettä, mutta ei vielä hajataitteisuutta. Hajataitteisuutta korjataan cylinterikorjauksella ja hajataitteisuuden suunta ilmoitetaan astelukuna, esim. cyl -0,75 ax 90*.
Henkilöllä, jolla on sekä normaalia taittovirhettä että hajataitteisuutta, voisi silmälasikorjaus olla vaikka -1,00 -0,75  90*. Tässä tapauksessa hän tarvitsee lasit, joissa toisessa suunnassa (pystysuunnassa) on korjausta -1,00 dpt ja toisessa suunnassa (vaakasuunnassa) -1,75 dpt. Näiden vahvuuksien erotus on 0.75 dpt ja akseliluku perässä kertoo suunnan, missä korjaus on.
Hajataitteisuutta voidaan kirjoittaa kahdella eri tavalla, joista kumpikin kirjoitustapa on yhtä oikea. -1,00 -0,75 90* ja -1,75 +0,75  0* tarkoittavat samaa asiaa. Tähän ei ole tietääkseni mitään erityistä syytä, vaan ainoastaan eri koulukunnat ja tottumukset.

Yhteenveto

Silmälasiresepteihin kuuluu monia erilaisia termejä, jotka menevät maallikoilta helposti sekaisin. Olen yrittänyt hieman selkeyttää kahta niistä, jotka omien havaintojeni mukaan herkästi sekoittuvat keskenään ja joiden todellista merkitystä vain harvat kunnolla tietävät. Toivottavasti tästä kirjoituksesta on ollut hieman apua!
Esa Puhakka